Synkistely jatkuu vielä hetken mutta sitten...

Pitäisi varmaan muuttaa blogin otsikoksi Potilas Saarisen sairaskertomukset. Näissä merkeissä kun on menty myös viikot 10 ja 11.

Viikolla 9 alkanut keuhkotauti jatkui, mutta loiveni viikon 10 puoliväliin mennessä niin, että keskiviikkona uskalsin varovasti salille ja sotkin puoli tuntia crosstrainerilla ja tein pari voimakierrosta. Torstaina kävin rauhalliseen tahtiin uimassa 1200m + 400 m pullarilla. Olo oli ihan hyvä näitten treenien jälkeen.

Perjantaina olikin sitten varsinaista urheilua eli humpparuotsinlaivasimulaattorikokeilu Vantaalla ja lauantaina lepäilyä + tutustumista mereneläviin SeaLifessa. Mureenat ja sähköankeriaat varsinkin oli erityisen mielenkiintoisia otuksia.

Sunnuntaina pikkupakkasessa kävin juoksemassa 1:45 lenkin (hiihto olisi ollut liian rankkaa vielä tauon jälkeen), jota ei tullut dokumentoitua millään välineellä koska kaikki tekniikka petti samaan aikaan: sykemittarista loppui patterit ja tuliterä puhelin (jossa oli tarkoitus kokeilla Endomondo sportstrackeria) pimahti mykäksi. Grrr. Kuolettavan tylsää juosta ilman musiikkia ja sykettäkin on aika hankala kontrolloida käsipelillä. Tähän on tultu, ilman vähintään paria vimpainta ei enää nykyään voi urheilla!

Lenkki kulki kuitenkin hyvin ja olo jälkeen oli mahtava. Mutta. Keuhkotpa ottivatkin siitä nokkiinsa. Maanantaina töissä oli jo vähän väsähtänyt olo ja kurkkua alkoi karvastella, mutta illalla menin varatulle CorePulse -tunnille, mikä sujuikin ihan hyvin. Illalla väsytti melkoisesti, mutta niinhän sitä aina kunnon treenin ja saunan jälkeen. Tiistaiaamuna valkeni totuus: lämpö oli taas koholla. Marssin samantien lääkäriin ja tsekkautin korvat, joissa niissäkin oli alkanut kuulua kummia ja tuntuivat tukkoisille, mutta kunnossa olivat. Sain kasan reseptejä, mutta jatkoin toistaiseksi vaan niillä lääkkeillä, joita olin jo pari viikkoa "nauttinut" eli kolmea eri astmalääkettä. Lämpö pysyi kuitenkin koholla aina vaan ja torstaina luovutin ja aloitin antibiootit. Tulos: kuume pois perjantaina. Oma diagnoosi on, että flunssa pamahti jo pari viikkoa sitten keuhkoihin ja äityi keuhkoputkentulehdukseksi, mikä ei näemmä ilman antibiootteja hellitä kun ne keuhkot nyt on jostain jämäpaloista koottu. Nuhaa tms. ei missään vaiheessa ollut eli kysessä ei ollut ns. räkätauti.

Tähän viikon 12 puoliväliin asti olen nyt ollut hyvin hissukseen. Antibiootit on popsittu mutta astmalääkitys jatkuu eli näillä mömmöillä ei doping-testiin olisi asiaa...

Tänään - varsinkin kun aurinko porottaa täydeltä terältä - aion illalla mennä TODELLA varovaiselle lyhyelle lenkille ja vähän puntteja liikuttelemaan, samoin ehkä huomenna aamulla vähän jolkottelemaan, koska torstai-illalla alkaa n. vuorokauden mittainen puuduttava lentokoneessaistumisrupeama, koska mulla alkaa LOMA! Jahuu!

Kuala Lumpur, Bali ja etenkin Gili Islands kutsuu! Räpylät ja snorkkelit on jo pakattu ja sukeltamisen ja surffaamisen kokeilukin vähän houkuttelisi. Juoksukamppeet lähtee myös matkaan, mutta saa nähdä mitä sitä uskaltaa siellä kämmenenkokoisten hämähäkkien yms. hirvitysten keskellä. Matkanjohto raportoi tuttuun tapaan, täällä ja saatan itsekin laittaa tänne jonkun kommentin matkalta.

Synkkää sairastelua

Nyt ei naurata. Pari viikkoa kohta jo mennyt harakoille sairastelun takia, prkl!


Viikolla 8 reistaili selkä ja treenit jäi yhteen per laji eli 1 uinti, 1 cycling, 1 voima ja 1 pitkä juoksu. Ei nyt ihan huono mutta paljon alle suunnitellun.


Viikko 9 alkoi lupaavasti, maanantaina oli duuniohjelmaa iltaa myöten mutta tiistaina kävin aamulla (!) lyhyellä eli 40 min lenkillä kauniissa Snappertunan maisemissa. Mutta iltapäivällä alkoi olo tuntua huteralta ja flunssahan siitä sitten tuli. Pari päivää lämpöä ja veto pois + tietysti keuhkot säpäleinä. Astmalääkintä alkoi välittömästi mutta ei siitä juuri ole ollut apua. Loppuviikosta tuli sitten vielä kunnon hakkaava yskä. Nuhaa ei ihme kyllä ole. Eli tässä sitä nyt sitten köhitään ties kuin kauan eikä kyllä ihan äkkiä tee mieli keuhkojaan rasittaa yhtään ylimääräistä kun ei tuo perushengityskään nyt oikein toimi. Keskiviikkona olisi ollut juoksukoulun tapaaminenkin, aiheena ravitsemus ja treeninä kuntopiiri mutta väliin jäi luonnollisesti sekin. Niin ja äänikin lähti. 


Ottaa päähän mutta minkäs teet.


Viikon hyvä uutinen oli se, että tuli vahvistus siitä että Aikuisliikunnan ammattitutkinnon opinnot alkaa 12.4., koska ryhmään on saatu tarpeeksi porukkaa. Jee!!!