Hyvä viikko

Perussettiä mennään nyt ja kiltisti The Gurun plänin mukaan:
Ma: CorePulse eli VK-treeni
Ti: Huoltoa ja lepoa eli päivällä hierontaa ja illalla naaman kuositusta & sohvalla makoilua
Ke: Maratonkerhon treenit eli hiihtoa 8 kilsaa + 20 minuutin juoksu päälle, VK-setti
To: Voimaa 3 kierrosta
Pe: Lepoa ja pään päivitystä kampaajalla
La: Uinti 1000m vaparia + 600m käsivetoja pullarilla (+ tietty lämpät ja jäähdyttelyt parisataa metriä mennen tullen), PK
Su: 75 min cycling + pari kierrosta voimatreeniä, PK

Eli aikast monipuolinen viikko.

Keskiviikon hiihtoreissu oli varsin opettavainen. Paloheinässä oltiin ja ensimmäinen positiivinen havainto oli että pääsen sinne kotihuudiloilta kätevästi yhdellä bussilla. Huonoja kulkuyhteyksiäkään ei siis enää voi käyttää tekosyynä sille ettei pääse hiihtämään.

Ladulle lähdettiin pienen tekniikkaharjoittelun kautta ja luistelijat menivät menojaan omana porukkanaan, me muutamat pertsalaiset sitten perässä. Siitä porukasta olin hitain ja siitä oli se hyöty että toinen valmentajamme Ilkka tuli samaa tahtia mun kanssa ja sain personal treenausta tekniikassa. Yllättävän pienillä jipoilla sainkin etenemistä vähän sulavammaksi. Sykkeet vaan hakkasi koko ajan lähes tapissa ja ajattelin että jo nyt on perkele, miten voi olla kunto näin huono. Kunnes. Ilkka menoani (pitopohjasuksilla) aikansa kateltuaan ehdotti että vaihdetaan suksia. Ja voi maailma että oli mahtavaa kun sai luistavat sukset alleen! Meno oli tosi köykäistä, esimerkiksi alamäessä ei tarvinnut lykätä vauhtia... Ja nyt oli Ilkan vuoro jäädä taakse kun pistelin menemään. Eli hiihto on totisesti välineurheilua. Uusia suksia en tähän hätään lähde ostamaan mutta koitan saada jonkun asiantuntijan tekemään noille jarrupaloille jotain jotta niihin saisi myös vähän luistoa. Pitohan siis ei todellakaan ole ongelma. Mutta siis jos kalusto on kunnossa niin mahtavaahan tuo hiihtäminen on, koko kroppa joutuu hommiin eli varsin kokonaisvaltaista puuhaa ja sopinee triathlon-treenaajalle vallan mainiosti. Keli oli keskiviikkona kirkas, pakkasta muutama aste ja latu hyvässä kunnossa. Metsän siimeksessä oli paikoitellen jo jopa semmonen märän kevätlumen tuoksu, sen verran aurinko oli päivällä päässyt lämmittämään. Ei pöllömpää.

Loppuviikko meni sitten vanhojen tuttujen treenien parissa, mitä nyt uutta oli aikataulullisesti mennä sunnuntaina treenaamaan vasta illalla. Yleensä kun viikonloppuna tulee nuo liikkumiset hoidettua pois kuleksimasta het aamupäivästä niin saa sitten aina loppupäivät syödä ja maata tai tehdä jotain muuta yhtä tärkeää. Sunnuntain cycling olikin kyllä ihan huippu: sali täynnä, hyvät musat ja helppo pitää sykkeet PK-alueella, mahtava flow-tila! Siihen oli sitten hyvä viikon päättäjäisiksi vetäistä vielä parin kierroksen punttitreeni ja sen päälle olla ylettömän tyytyväinen hyvään oloon & treeniviikkoon.